tiistai 28. syyskuuta 2010

Tämän paaston aijon onnistua.


Onhan taas ollut sekavia päiviä. Mm. sen vuoksi, että täysikuu oli juuri. Eli voitte arvata, että kuka ei taaskaan ole juurikaan nukkunut. Viime yökin meni valvoessa. Joskus aamulla ehkä klo06 maissa nukahdin hetkeksi. Josta johtuen olin melkein myöhästyä miitingistä. Onneksi se oli siirretty klo1330. Ehdin juuri ja juuri ajoissa. Noh, lähinnä sen vuoksi, koska kaahasin autolla ylinopeutta. Hupsista. Ketään kanssa liikkujaa en vaarantanut, eikä poliisia näkynyt, joten ei hämminkiä  sen suhteen.

Sortuminen syömiseen oli niin lähellä. Sillä kahviossa oli marjarahjaa. Jotenka pienen ohikiitävän hetken olin melkein sitä ottamassa. Asiahaan ei toki helpottanut, että O siinä vieressä sanoi: "Otatko teen kanssa vielä leivän? Voin senkin tarjota.."  O:lla oli jotenkin hassu päivä, kun hän oli teelle lähtiessämme sitä mieltä, että hän halusi ne välttämättä tarjota. En jaksanut väittää vastaan ja sanoa, että voinhan mie tuon teeni itse maksaa.. Loppu kuu ja tililläni on muutama hilu. Tuli kaikesta huolimatta jotenkin halpa olo.

Kotiin päästyäni olin melkein pyörtyä. Jotenkin kieroutuneella tavalla nautin tuosta tunteesta, koska tiedostan, että en ole syönyt ja laihtuminen vain jatkuu. Josta johtuen päivän sanat ovat: kaloriton karpalo kivennäisvesi.

Toivottavasti T ei vaan tee ohareita, koska olisi tarkoitus lähteä tänään koirapuistoon hänen tyttöjensä ja miun karapalleroni kanssa. Kp:ssä on kuitenkin se hyvä puoli, että aika vain lentää siellä, enkä useimmiten edes muista, että muilla saattoi olla nälkä ennen sitä. Vasta, kun nyt murisee ja mie hymyilen kieroutuneesti. Siinähän murisee vielä usean päivän ajan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti