torstai 9. syyskuuta 2010
Henkisesti sattuu vain niin paljon.
Hän on edelleenkin miulle vihainen, vaikka yrittääkin esittää ettei niin olisi. Hän käyttäytyy seurassani erillä tavoin, kuin aijemmin. Olen yrittänyt korjata virheeni. Se oli ihan molemmin puolinen moka. Hän ei ole omaa osaansa tuosta myöntänyt. Liittyen isoon riitaan, jonka aiheutti molemmin puolinen tilanteen virhe arviointi. Tiedän, että en saisi tuntea näin häntä kohtaan, koska hän on ihminen, joka vain kääntyy elämässäni. Itkettää. Hän ei edes halannut minnuu tännään tai kolmeen viime kertaan kun ollaan nähty, vaikka ennen halasi minnuu aina lämpöisesti, kun nähtiin. Sattuu vain niin paljon. Säälittävää, tiedostan sen.
Lohtu syömään en edes hänen vuokseen aijo sortua..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti