Äitini kävi tänään tuomassa puutarha kalusteensa varastohäkkiini talveksi. Meinasin mokata ja urakalla. Olin lähdössä pihalle kantamaan hänen kanssaan kalusteita, kunnes onneksi muistin matkalla, että tarvitsen pitkähihaisen paidan. En ollut jäämässä uudestaan äitilleni kiinni itsetuhoisuudestani. Paita päälle ja menty. Tosin se oli myös lähes kunnon mokaus. Kyseisssä paidassa, kun sattui olemaan vähän verta näkösällä hihan kohdalla. Uh. Onneksi hän ei sitä, joko nähnyt tai tajunnut.
Juuri äitin syömis kyttäämiseni vuoksi olin paistanut vähän ranskalaisia ja jättänyt ne tarkoituksella pellille, jotta ne olisivat siinä näkösällä ja jotta kotonani leijuisi kalorien tuoksu. Jokusen jouduin niistä itse syömään siten, että äitini sen näki. Mie, kun en haluaisi käydä uudestaan läpi:"Syötkö nyt ihan varmasti tarpeeksi?" keskustelua. Tosin tuohon ranskalais systeemiin äitini totesi: "Johan sie syöt epäterveellisesti.. " Johon sitten hänelle sanoin, että en mie yleensä näin syö, mitä nyt tulee viikonloppuna herkuteltua. Onneksi hän ei sitä totuutta syömisistäni tiedä.
Ranskalaista sen verran, että koirani ne söi. "Unohdin" ne olohuoneen sohvapöydälle, jonne koirani ehti jostain kumman syystä hypätä ja syödä ne kalori hirviöt.. Ei siinä mitään, koska ne eivät olleet mitenkään yli suolattuja. Tuhma koira. ;D
Maanantaina alkaakin sitten vesi, kivennäisvesi ja vihreä tee paasto. Koska, joudun lähtemään keskiviikkona ystäväni luo syömään. Onneksi tuokin ruoka hirveys selvisi hyvissä ajoin, niin voin yrittää pelastaa tilanteesta sen mitä siitä pystyn. Toisaalta suunnitelma b ei olisi vääryys. Pitää vain yrittää kehittää kunnon syy ettei miun tarvitsisi syödä sitä pakeste pizzaa, vaan voisin tyytyä pelkkään salaattiin...
Arvannette kuka liikkuu ensi viikolla, kuin mielipuoli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti