Väsyttää jälleen muttei nukuta. Onneksi pelkotilani on vähän hellittänyt eikä miusta enää tunnu siltä, kuin joku kuristaisi minnuu. Ahdistaa silti yhä. Klo on kohta 01.30. Nukku-Maija on tainnut miut taas hylätä(tokihan Nukku-Matista on se nais versio olemassa;)?
Tekstin loppu osasta tullee melko varmasti yhä sekavaa, kuin mitä se on jo alusta alkaen ollut, mutta kuitenkin.. Mietettiin taas kertaalleen Milffin kanssa miten eriskummallinen ihmiskeho voikaan olla. Niin fyysiseltä, kuin henkiseltä puoleltaan. Miten yksi sana tietyllä tavalla lausuttuna, tietty tuoksu, ääni, kappale, kuva ja maku voivat tuoda muistoja menneestä. Menneestä, jonka on jo luullut unohtaneensa. Miten kehosi muistaa vielä pitkänkin ajan päästä mitä se on josksu aikaisemmin tuntenut. Niin hyvässä, kuin huonossakin.
Samoin on se fiilis mikä siussa herää aina, kun tapaat ihmisiä. Olkoon kyseessä ihminen, jonka entuudestaan tunnet tai ihminen jota et tiettävästi ole koskaan aikaisemmin nähnyt. Se fiilis jos esim. olet kävelemässä kadulla. Sinnuu vastaan kävelee ihminen jota et ole aijemmin nähnyt. Se fiilis minkä hän siussa ensimmäiseksi herättää. Niin hyvässä, kuin huonossa. Äh, ensivaikutelma. Miten karua omalla tavallaan, koska jos olet syystä tai toisesta onnistunut aiheuttamaan huonon ensivaikutelman, niin se fiilis kantaa vielä pitkäänkin tulevaisuudessa. Se mikä siusta tulee mieleen aina ensimmäisenä, kun tapaat ihmisiä. Juuri sen vuoksi ehkä siusta aiheutunutta fiilistä on vaikeaa muokata paremmaksi. Joissain tapaukissa sitä ei ehkä edes enää pysty muokaamaan paremmaksi. Kuinka karua se voikaan olla.
Muistan vielä vuosien takaisen tilanteen josssa onnistuin aiheuttamaan ehkä elämäni siihen saakka olleen huonoimmain ensivaikutelman. Ehkä, koska tämän mie tiedän käyneen. Ehkä, koska en voi kai koskaan olla sata varma siitä miten miut ihmiset näkevät. erityisesti he, jotka eivät ole tätä miulle kertoneet tai jos heistä ei ole aistinut sitä tunne tilaa.
Se tietty fiilis miusta muistutti X vielä vuosienkin jälkeen ja hän kettuili miulle siitä pitkää ja hartaasti. Alkuun se oli todella ärsyttävää ja jossain vaiheessa se muokkaantui tiettyjen tilanteessa mukana olleiden ihmisten sisäpiiri vitsiksi. Onneksi X ei enää harrasta aiheeseen liittyvvää kettuilua vaan on alkanut kohdella minnuu hyvällä tavalla erillaisemmin, kuin aikoinaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti