keskiviikko 22. syyskuuta 2010
Ai mikä autoton päivä?
Eipä tuosta taaskaan kai juuri missään ollut inffoa. Pitkään aikaan, kun en ole bussilla matkustanut. Junalla kylläkin. Mitään maksullista sanomalehteä ei miulle tule tai ilmaisjakelua. Ehkä niillä tietyillä nettisivuilla oli mainos asiasta, mutta empä sielläkään ole pitkään aikaan kääntynyt, koska se sitä paperi versiota useimmiten vielä käytän aikataulujen suhteen.
Lähdin ystäväni seuraksi autolla kohti kaupunkia ja vasta matkalla sinne näin ensimmäisen mainoksen autottomasta päivästä. Bussin takaikkunassa. Jotenkin kummassa sitä henkilöauto liikennettä taisi tänään olla tavallistakin enemmän, kuin pitkään aikaan. Muutama muukin on sitä samaa ihmetellyt miulle tänään.
Koko reissun saldo: Ostokset, kansainvälisen käsimerkin näyttöä ja tööttäystä itsemurha jalankulkialle, joka oli juosta suojatiellä autoni alle. Tilanne jossa saatoin vain painaa jarrua niin lujaa, kuin pystyin. Helvatussako juoksi kuulokkeinen päivineen sien suojatien yli juuri silloin, kun mie olin jo sitä ajamassa. Tuli jostain auton takaa kävelytieltä. Kehtasi vielä mulkoilla minnuu siitä, kun en sen yli ajanut. Miekin sinnuu, nilkki. Ne ihanat bussikuskit, jotka ovat pysäkiltä lähtiessä melkein ajaa kylkeesi, koska niillä on mukamas niin kiire etteivät sitä hetkeä voi siinä pysäkillä odottaa, kun olet jo bussin rinnalla ajamassa sen ohi. Autopaikan metsästystä tien vierestä. Löytyihän se lopulta. Matkailu arvartaa? Ilmeisesti. Eli normi reissu. :D En mie useimmiten ole mitenkään agressiivisella tuulella, kun autolla ajan. Mitä nyt pienet poikkeukset ja tänään käyttäytymiseeni vaikutti roima uni vajeeni. Eli juu juu ja seli seli. (;
Tuolta lähtiessämme heitin ystäväni kotiinsa ja lähdin moikkaamaan kamua. Hakien matkan varrella koirani kyytiin ja kamun parkkipaikalta hänen ja hänen koiriensa kanssa kohti koirapuistoa. Siellä koirapuistossa vain taas aika lensi. Yht'äkkiä tajuttiin, että oltiin oltu siellä 1,5h. Kaiketi johtui siitä, että koirillamme oli siellä pari muutakin koiraa seuranaan ja he viihtyivät. Myös nämä kolme muuta ihmistä olivat asiallisen seonneita kaikki. Pari heistä opiskeli maanmittaus alaa ja yhdestä oli tulossa virallinen atk hörhö. Yksi heistä oli alunperin kotoisin Uudesta seelannista ja hän puhui hyvää Suomea, oltuaan täällä 3-vuotta. Aksentti paljasti sen ettei hän paljasjalkalainen Suomalainen ollut. Miellyttävän häiriintynyttä seuraa. Kiitos teille jos tämän joskus satutte lukemaan.
Alkuun siellä yksi heistä luuli, että T ja mie olitiin pariskunta. Siitähän se läpän heitto puolin ja toisin lähti. Koirapuistosta lähtiessämme käännyimme T:n kanssa huoltoasemalla teellä ja kahvilla. Joten samaisella reissulla onnistuin buukkaamaan itselleni perjantaiksi T:n koirien iltapäivä lenkityksen. Ei siinä mitää, mielelläni mie koirani ulkoilutukseen lähden tyttöjen kanssa myös ulkoilemaan samalla reissulla. Jos vain pe ei sada, niin suuntaamme kohti koirapuistoa.
Aivan ja sapuskallisesti olen syönyt tänään asiallisesti. Tajusin vasta nyt illalla etten ole mitään syönyt. Söin himpusti jotta sen mahdollisen ilkeän suu nälän iskiessä en menettäisi kontrollia ja söisi aivan hirveyttä. Liikaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti