keskiviikko 15. joulukuuta 2010
Hyvät teot eivät lähes aina rankaisekkaan.
Kuten sanonta kuuluu: "Hyvätkään teot eivät jää rankaisematta." Onneksi tuo ei pitänyt tännään paikkansa. Jos olisi niin olisin ollut lirissä. Olisin ollut 80 euroa köyhempi. Olin tulossa junalla kotiin päin, kun juuri pysäkkiä ennen pysäkkiäni lipuntarkastajat ilmeistyivät junaan. Kuullen ne korvia vihlovat sanat: "Matkaliput olkaa hyvä.." Tajusin tuolloin ettei miulla ollut voimassa olevaa lippua, enkä olisi ehtinyt kadota junastakaan. "Hyvä" mie. Kausi oli loppunut kortistani.
Onneksi tilanteen pelasti se, että joku miulle tuntematon ihminen rupesi mesoamaan junassa siitä, että minkä vuoksi hän ei voi ennään ostaa lippua. Toinen takastajista kuittasi siihen jotain. Sanat menivät miulta ohi. Ojensi korttiani minnuu lähempänä olevalle tarkastajalle ja samalla selkäpiitäni karmi tulevat sanat. Juuri tuolloin miulle tuntematon toinen nainen sanoi tarkastajalle, että hän olisi jäämässä tulevalla pysäkillä. Se ehkä juuri herpaannutti tarkastajan ajatuksen. Mie sain korttini takaisin ja lähdin ripeästi pois junasta.
Nuo hyvätkään teot eivät jää rankaisematta lausetta miettien sen vuoksi, koska olin aijemmin samana päivänä ollut terapiassa ja sieltä lähtiessäni nostanut juuri tulleen sanomalehden penkille. Eihän tuo mikään iso asia tai aikaa vaativa teko ollut. Ehkä se saattoi vaikuttaa tulevaankin tämän päivän ohella?
Olin myöhemmin laittamassa kassalla ystäväni SB:n miehen joululahjaa laukkuuni, kun vieressäni olevan vanhuksen osa kassin sisällöstä putosi lattialle. Nostin ne hänen kassinsa päälle ja kiitti minnuu. Hymyilin ja lähdin jatkamaan matkaani kotia kohti. Vähän ajanpäästä mie tajusin, että olin onnistunut pudottamaan toisen hanskani jonnekkin. Lähdin tulosuuntaan ja näin harvahapsisen miehen heiluttelevan hanskaani. Hän hymyillen antoi sen miulle. Kiitin häntä ja päädyin lopulta kotiin.
Löysin tännään myös SB:lle joululahjan. Miettien silloin puolin ja toisin sisäistämäämme lausetta: "Vittuilu on välittämistä." Tämäkin hyvällä maulla toteutettuna. Josta johtuen kirjoitin hänen pakettiinsa liittämääni lappuun kotona: "Vittuilu on välittämistä näin joulun aikaankin ja se, että yrittää olla ostamatta ystävälle turhaa roinaa."
SB:n kanssa puhuin myös tännään puhelimessa. Liittyen taas vaihteeksi opiskelutilanteeseeni. Siitä viimeisestä kokeesta sain numeron, mutta opinnäytetyöstäni ja niistä kahdesta muusta kokeesta miulta puuttuu yhä arvosanat tietokannasta. Purin mieltäni SB:lle siitä, että miten minnuu ketuttaa se tietty opettaja ja Opon tämänhekinen käytös. Olin kysynyt tännään puhelimessa Opolta, että voisiko hän kysyä siltä tietyltä opettajalta, että voisiko hän mitenkään laittaa tännään ne arvosanat tietokantaan, koska niillä on enemmän, kuin kiire, koska vaakakupissa on valmistumiseni.
Opo vastasi siihen ettei aijo laittaa kättään ampiaispesään vaan antaa sille opettajalle vielä tämän päivän aikaa laittaa ne sinne tietokantaan. Opo sanoi puhuvansa sen opettajan kanssa huomenna. Opo oli puhunut sen tietyn opettajan kanssa, joka mussutti yhä ja edelleen siitä, että hänellä on kiireä ja miten on alkanut laittaman niitä arvosanoja tietokantaan. Mieitn siinä vaiheessa, että minkä vuoksi se opettaja ei olisi voinut aloittaa niitten arvosanojen laittamista kerrankin miun arvosanoistani. Tiedä sitten, että onko hän vasta nyt aloittanut laittamaan niitä muidenkin valmistumassa olevien arvosanoja. Niin sekavaa ja niin ärsyttävää. Toivottavasti huomenna kaikki selviää.
Sain tännään kelasta uudella nimellä olevani kelakortin. Nauratti jotenkin siinä vaiheessa, kun luin sen paperin teksin loppu pätkän: "Ystävällisesti, kansaneläkelaitos". Sanoja ystävällisesi ja kela, mie en yhdistäisi toisiinsa ihan heti. Omakohtaisella kokemuksella kelasta saatavaa vittumaista asikaspalvelua huonompaa palvelua en muista saaneeni pitkään aikaan missään muualla. Ja muutenkin se yleis säätäminen siitä, että mitä oikea käsi tekee, niin sitä ei vasen yleensä edes tiedä.
Kaiken tämän tekemisten ohella tajusin juuri, että mie olen syönyt tännään yhden karjalanpiirakan ja sen kanssa siivun juustoa. Nälän tunne on tainnut miut hyljätä. Ei se tosin haittaakkaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti