perjantai 21. tammikuuta 2011

Ammatillinen ristiriitaisuus.


Aloittaen siitä, että asiakas ei aina ole oikeassa. Vaan missä kulkeekaan raja asiakkaan itsemääräämisoikeudesssa? Niin tapaus ja tilanne kohtaista. Jos kompromissiinkaan ei päästä. Eli antaakko asiakkaan tehdä/jättää tekemättä oman mielensä mukaan asian, mistä ei seuraa hänelle itselleen hyvää. Joko saman päivän aikana tai pitemmän aikavälin kanssa jos sama jatkuu. Vai tehdäkkö hänen parhaaksi ajatellen, mutta vastoin hänen tahtoaan? ARGH.

Hetkellisesti miusta tuntuu töissä ollessani, kuin olisin vielä päiväkoti iässä. Työkaverini kyttäävät entistä enenmmän syömisiäni ja syömättä jättämisiäni ja kommentoivat aihetta. He kommentoivat sitä onneksi miulle suoraan naamakkain, niin eipähän tule niin yllättäen vastaan mitään puun takaa tilanteita. En tykkää silti yhtään tuosta tilanteesta, vaikka olenkin heille nätisti sanonut, että pärjään ihan hyvin, vaikken syökkään joka taolla ja ruoka paussin aikana.  

Huomis aamun työvuoro ahdistaa jo valmiiksi. Olen kaksin Konkarin kanssa.  Ja se syömisteni kyttäämiset hänen osaltaan. Uh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti