sunnuntai 10. lokakuuta 2010
Pe-su.
Jos mie olisin aloittanut tämän tekstin kirjoittamisen perjantaina niin sen sävy olisi ollut varmasti melko erillainen. Joten olipa kerran perjantai. Odotin iltaa innoissani, innoissani siitä, että näkisin kaksi ystävääni ja ystävän ystäviä, joihin ystäväni TI halusi miut tutustuttaa. Oli TI:n syntymäpäivä. Jos tuota koiran eläinlääkäri episodia ei nyt muistella, niin ilta alkoi ihanasti. TI tuli minnuu ulos vastaan ja halasi lämpöisesti. Sanoen, että hän on kutsunut iltaa viettämään vain ne hänelle rakkaimmat ystävät. Siinä sitten nauroimme hetken hänen lahjalleen. Paketilliselle wc-paperia. Nauroimme, koska kummallakin meistä on ihan liikaa ylimääräistä rojua ja rompetta. Eli toivomuksena oli, että jos lahjoja tulee niin ne olisivat ajatuksella ja käyttökelpoisia. Hänellä ja miulla on ehkä "hieman" huono huumori. Mutta eipä siinä mittään.
Päästyämme sisälle saajja JK tuli minnuu halaamaan ja hän selitti ihan fiilikissä, että oli nyt muistanut tuoda muutaman vuoden takaisia synttäri kuviaa, jotka halusi miulle lahjoittaa. Muistoja<3 Josta olohuoneeseen esittelykierrokselle ja siitä se sitten lähti. Hetken oli olo, kuin orvolla pirulla, koska en tuntenut, kuin TI:n, JK:n ja JJ:n. Jonkin ajan päästä huomasin, että miulla on kotoisampi olo, kuin pitkään aikaan ennen tuota iltaa. Ihmiset nauroivat, juttelivat, hymyilivät, kettuiltiin ystävällis mielisesti itsekullekkin. Laulettiin TI:lle taatun huonosti. Ilta jolloin oli jotenkin ihanan helppoa puhua ihmisten kanssa joita en ollut aijemmin tavannut. Harvinaista.
Draamaltakaan ei harmillisesti voitu tuolloin välttyä. JK oli ollut jotenkin hiljainen ja surullisen oloinen, vaikka olikin nauranut ja jutellut. Jossain vaiheessa iltaan päädyin hänen ja PB:n kanssa parvekkeelle juttelemaan. JK itki pahaa oloaan ja sekavia tunteitaan transsukupuolisuuttaan kohtaan. Asia, jonka myö kaikki paikalla olleet jo entuudestaan tiesimme. JK koki taas olevansa niin friikki ettei ansaisisi ystäviään. Häntä yritettiin saada PB:n kera piristymään. Hänelle sanoinkin, että sie olet meille tärkeä ja rakas juuri omana ihanana itsenäsi. Sie näet kauneutta asioissa ja tilanteissa joissa suurin osa ei sitä osaa nähdä. Ja ystävät ovat perhe, jonka voi itse valita ja myö ollaan valittu siut. Paikalle tuli pari muutakin ihmistä ja ryhmä halattiin JK:tä. Tuon jälkeen hän onneksi jo vähän hymyili.
Ilta jatkui siihen saakka taas mukavissa merkeissä kunnes TI yhtäkkiä hajosi henkisesti niin huolella etten mie ole vielä koskaan nähnyt häntä tuossa jamassa. Hän vain itki hysteerisesti. Eikä asiaa helpottanut se, että oltiin jälleen kerran parvekkeella jossa TI:n poikaystävä alkoi heittämään todella huonoa vitsiä siitä, että hypätään kaikki alas parvekkeelta. Tilanteesta onneksi selvittiin sisälle saakka ja tilanne rauhoittui illan mittaan.
Mie tiesin myös entuudestaan, että TI:llä on omine syineen paha olla. Pitkälti asioista, joita hän ei ole osannut käsitellä tai pystynyt siihen vielä.Tännään hän sitten miulle soitti. Hän oli hakeutunut eilen suljetulle. Hän oli hajonnut henkisesti vain niin huolella. Puhuin hänen kanssaan pitemmän aikaa tännään puhelimessa ja sovimme, että tulisin häntä huomenna tapaamaan. Huoli on suuri hänestä.
Läski ahdistukseni on vain niin pientä verrattuna tähän kaikkeen muuhun mitä viikonlopun aikana on tapahtunut, niin mie en edes jaksa siitä, kuin ohimennen mainita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti