Luitte oikein. Vattu, että ketuttaa. 2 kuukautta ja risat on siitä, kun vein terapian jatkohakemukseni kelaan. Olen käynyt paikanpäällä tiedustelemassa asiasta, että kauankohan päätöksen saamisesssa vielä menneen. Nainen pöydän toisella puolen sanoi, että kaikki tarvittavat paperit, liitteet ja tekstit ovat perillä. Mitää ei puutu. Vastauksen saapumisen ajankohdasta hän ei pystynyt sanomaan mittään. Jouduin siis perumaan kolmannen terapia aikani putkeen. Seuraavaa aikaa miulla ei edes ole. Asiaan palataan terapeutin kanssa sitten joskus jos/kun kelan päätös saapuu.
Voi kyllä, minnuu ahdistaa päivä päivältä enemmän ja henkisesti hajottaa jo todella paljon. Arkeen liittyvien asioiden tekeminen on miulle toisinaan lähes mahdotonta tai joudun pakottamaan itseni niiden oleellisten tekemiseen. Henkisen spyykkauksen kanssa. Esim: Jos et mene nyt töihin, niin saat potkut, etkä voi maksaa laskuja eräpäivään menessä. Siitä tulee vaan niin iso sotku selvitettäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti