Huh ja hei. 14-tunnin työpäivästä olen juuri ja juuri selvinnyt. Itseppä tätä halusin, koska muuten olisin lähes joka ikinen viikonloppu töissä. Tekemällä kerran kuussa lauantaina ja sunnuntaina moiset vuorot, niin miulla on mahdollisuus yrittää ylläpitää sosiaalisen elämäni rippeitä. Ilman tuota mahdollisuutta vapaa-ajan sosiaalista elämää miulla ei juurikaan olisi. Suurin osa ystävistäni ja kamuistani on töissä ma-pe päivinä ja viikonloppuisin heillä on mahdollisuus tehdä jotain ihan muuta, kuin töitä. Huomista odotellessa. Jos tämän jälkeen NukkuMaija ei minnuu kolkkaa untenmaille niin ei sitten mikään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti