Ehkä on vaan niin ehkä.

Lähetin juuri pari uutta työhakemusta. Sitä tiettyä hakemaani työpaikkaa en saanut, koska olin tämän mahdollisen uuden pomoni naamarajan väärällä puolen. Toisaalta mie olen tällä hetkellä lähes helpottunut siitä ettei minnuu valittu siihen virkaan, koska työskentely työpaikassa, jossa olet pomosi naamarajan väärällä puolen on kaikkea muuta, kuin mukavaa. Kokemuksella karulla tiedän tämän menneestä.

Uuden työpaikan haku on siksi todella oleellista nyt, koska määräaikaista työsuhdettani nykyisessä työpaikassa ei ole ennään pitkää aikaa jäljellä. Varasuunitelma on b on nyt tarpeen. Irvistyksen kanssa juttelin tuosta jokunen päivä sitten. Aiheeseen päästiin siten, että voi olla mahdollista, että työntekijöitä vähennetään yksiköstäni. Jos näin käy, niin siinätapauksessa mie olen ensimmäinen joka saa potkut. Noh pilkkua viilaten työsopimustani ei ennään jatketa, mikä on lopulta sama asia, mutta vähän eri sanoin. Tästä kaikesta saan silloin kiittää Kaksinaamaista, joka aloitti muutamapäivä sitten työ tuolla. Hänen aikaisemmassa työpaikassaan työtahti oli verenmaku suussa-kiirettä, jonka ohella työpäivän aikana ei aina ehtinyt edes pitää lakisääteistä taukoa. Kaksinaamainen oli mennyt valittamaan Isolle Pomolle siitä, että täällä ei ole tarpeeksi työtä työajaksi. Hän oli ollut tuolloin päivän verran töissä ja sinä päivänä sattui olemaan harvinainen poikkeuspäivä jolloin ei ollut niin kiire, kuin mitä yleensä on. Hyvin organisoidusti kaiken oleellisen ehtii silti tehdä ja aikaa jää vielä asiakkaiden kanssa juttelemiseenkin. Kaksinaamainen oli alkuun niin onnessaan siitä, ettei työpaikallani ole niin kiire, kuin mitä hänen edellisessää on...ja tässä on kiitos siitä, että hänet valittiin siihen paikkaan.

Mie sanoin tuosta Irvistykselle, että nyt on miun varmaan oleellista alkaa etsimään uutta työpaikkaa, jos eteen tulee työntekijöiden vähennys. Hän vastasi miulle, että hän ja Pomo yrittävät saada Ison Pomon ymmärtämään sen, että työntekijä määrää ei kannata vähentää, koska muuten työhön liittyvän laadun taso laskee rankasti. Mikä näkyy asiakkaiden tyytyväisyydessä.

Kaiken jälkeen minnuu rupesi ahdistamaan niin paljon, että soitin HL:lle ja kysyin, että voisimmeko tulla koirani kanssa yöksi hänen luokseen. Se onneksi onnistui. Nyt hänen luotaan kotiutuneena, koirani on lähinnä nukkunut tyytyväisenä sohvalla. Ulkoilu ja toisen koiran seura teki niin hyvää koiralleni. HL:n seura piristi minnuu ja sain stempattua ja lähetettyä ne hakemukset eteenpäin.

Tai voihan olla myös mahdollista, että nykyinen työpaikkani säilyy. Ehkä on vaan niin ehkä, eikä se tuo täyttä varmuutta tulevasta. Kuitenkin Pomoni sanat pöyrivät mielessäni: "Voisit ehkä saada vakipaikan tai vähintään voisimme ehkä jatkaa työsuhdettasi.." Ehkä, niimpä.

Abc:n päivän maksimi kaloreihin en ole taaskaan yltänyt. Painostani ei ole tietoa. Vaa'alle astuminen adistaa tällä hetkellä niin paljon. Liikaa.