Huoh, että yhden sähköpostin kirjoittaminenkin voi olla välillä lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa. Mie olen viime viikosta saakka yrittänyt tätä tiettyä viestiä kirjoittaa, jonka sain juuri kirjoitetuksi. Uuden terapeutin etsintä, kun miulla on nyt menossa, koska tämän hetkinen terapeuttini-g jää äitiyslomalle kesän alussa. Nyt ahdistaa vähän vähemmän, kun tuo maili lähti. Vastausta odotellessa. Toivottavasti vastaus on myönteinen ja mahdun hänen aikataluihinsa.
Sen tynkä esittelyn ja kuvan kera hänestä vain tuli jotenkin positiivinen fiilis. Muutamasta muusta tuli enemmän tai vähemmän ahdistava fiilis. Yksi on vähän siinä ja siinä. Voisin kyllä häneen ottaa yhteyttä, jos a vaihtoehto ei onnistukkaan ja katsoa mitä tuleva tuo tullessaan. Eräs olisi vaikuttanut mukavalta, mutta Turkuun on vähän turhan pitkä matka.
Kotona siivoaminenkin tuntui jotenkin ihanan rentouttavalta, mitä en olisi ihan heti itseni uskonut sanovan muutama vuosi sitten. Lattian moppaus jää kyllä huomiselle. Eipähän tule silloinkaan tylsää. Nyt, kun vielä muistan, niin voisin heittää toisen koneellisen pyykkiä pyörimään pesukoneeseen...
Hassua, miulla ei ole minkäännäköistä nälän tunnetta. Vesi maistuu onneksi yhä hyvälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti