Eilen illa oli hetki jolloin mie varmasti näytin paikalliselta kylähullulta naapureisen mielestä, jos he miut sattuivat näkemään, kun kitkin pihalla rikkaruohoja. En nyt ehkä sillä vanhankansan kikan mukaan, kun näin tekee pari kertaa kesässä, niin rikkaruoho ongelma on hävinnyt. Ekologisempi ainakin, kuin minkään rikkaruoho myrkyn kättyminen. Juurineen toki olisi myös voinut niitä repiä. Noh tämä oli kierosti hauskempaa. Naurettiin tälle Isoäitini kanssa ja päädyttiin siihen, että hän ja Isoisäni voivat kertoa naapureille tälläisen tarinan jos tuosta tulee puhetta: "Hän on hullujen huoneelta kesälomalla. On täällä vanhanajan työleirillä, koska tekeminen tekee heille hyvää." Eli pääsin paikalliseksi kylähulluksi. ;D Ei pahalla heille, jotka ovat oikeasti hullujenhuoneella.
Tällä reissulla olen myös kitkenyt mansikka maatta, poiminut mansikoita, vadelmia ja kuokkinut perunamaalla. Ollaan Isoisäni kanssa istuskeltu takapihalla ja katseltu maisemia. Puhuttu hänen kanssaan Egyptin faarao ajoista ja Suomen sotiin liittyvistä asioista. Tai lähinnä mie olen suurimmaksi osaksi kuunnelut tuon jälkimmäisen kohdalla.
Faarao aikainen Egpytin historia on ollu hänellä ja miulla pienestä saakka yhteisenä kiinnostuksen kohteena. Isoäitinkin pitää aiheesta. Isoisän kanssa puheltiin jälleen kerran Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen tapahtumista ja jaksettiin ihmetellä sitä ettei Waltari koskaan käynyt eläessään Egyptissä vaan tutki sen aikaista aineistoa ja matkusteli noin muuten maailmalla. Hassua sinäänsä, että Sinuhea käytetään yhä tänäkin päivänä Egyptissä oppikirjana koulussa joillain tunneilla. Suosittelen Sinuhen lukemista.
Tällä hetkellä se taidan olla mie, joka olen lukenut Sinuhen useammin, kuin Isoisäni, vaikka hän ja Isoäitini ovat sen useaan kertaan lukeneet. Palaten aina Sinuhe ja Waltari keskustelussa Kaptah:n sanoihin, jotka ovat syvällisempiä, kuin uskoa saattaisi: "Niin on aina ollut ja niin on aina oleva. Alla auringon."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti