Se ei ollut mitenkään mukava kokemus. Sain taas osakseni sen miten sinnuu kohdellaan jos olet naamarajan väärällä puolen. Tämä on jo lähes arkipäiväistä miulle, että olen naamarajan väärällä puolen. Se on ollut sitä jo niin monen monta vuotta etten enää edes jaksa laskea vuosia taaksepäin. Syy moiseen on se, että erotun massasta (syömishäiriötäni en tällä tarkoita). Esittelyjen jälkeen haastattelijan ensimmäinen kysymys oli: "Oletko saanut töissä varoituksen?" Mie:"En." Tuossa vaiheessa olin niin lähellä, etten olisi sanonut hänelle: Ai olisiko miun kuulunut saada varoitus tällä naamalla? Sitä en onneksi sanonut, koska se olisi ollut typerää. Sen jälkeen puhuttiin aiheeseen liittyen hetki sitä sun tätä. Haastattelu päättyi siihen, kun haastattelija sanoi:"Miehitys alkaa olemaan täällä aika kohdillaan. Informoin sinnuu kahden viikon sisällä. Hakijoita on ollut paljon.." Se äänensävy ja hänen olemuksensa olivat vaan niin sellaiset, että tuskin mie tuota työpaikkaa tulen saamaan. Tai voihan olla hyvinkin mahdollista, että haastattelijalla itsellään oli vain todella huono päivä. Ehkä?
Toki ymmärtäisin tuon moska kohtelun jos mie käyttäytyisin itse jotenkin työkeästi tai törkeästi, mutta niin en tee.
Töissä oli kyllä sangen ahdistava tilanne, kun Irvisys ja Pieni sanoivat, että jääkaapissa on paljon sellaista syömistä mitä mie pystyn kasvissyöjänä syömään ja ne sapuskat pitäisi syödä loppuun tännään tai viimeistään huomenna. Kyttäys kerho on taas kokoontunut. Ei hyvä. Ei ollenkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti