Miulla on ihana terapeutti. Hän laittoi maililla viestiä ja ehdotti uutta käyntiä, koska viime käynnistä on hänen mielestään jo liian kauan aikaa. Eli kelasta ei edelleenkään ole kuulunut mittään. Maksoin tuosta käynnistä vain sen omavastuu osan. Toivottavasti saan kelasta positiivisen päätöksen, muuten voi tulla todella kallis laksu jälkeenpäin.. Päänsisäisesti vain hajottaa niin urakalla, että sitä positiivista päätöstä voin vain toivoa.
Helpotti ja selkeytti niin paljon, kun sain mahdollisuuden aloittaa uusien henkisten solmujen avaamistani ja viitaten myös vähän joihinkin niihin vanhoihin. Kuten siihen, että miun on todella vaikeaa luottaa kehenkään ja ärähtää hyvällä tavalla silloin, kun tilanne sitä kaipaa. Tässä solmussa olen pitkälti taas siksi, koska mie en viitsi yleensä vaivautua ärähtämään mistään pienistä asioista, vaikka syytä siihen olisikin. Jos vain pystyisin suuttuvaan vähän useammin, niin ehkä inhoaisin itseäni vähän vähemmän. Ehkä? Koska itse tilaneissakin sen ymmärrän, että nyt olisi hyvä syy tuoda esiin se, että minnuu kohdellaan tarpeettomasti huonosti, mutta niitä sanoja en vain yleensä saa suustani ulos. Mielessäni käyn kyllä tuon tilanteen läpi ja sen mitä olisin siinä tilanteessa halunnut sanoa.
Varsinkin, kun revin viikoloppuna hermoni ihan urakalla JPL:lle ja JS:lle. Osan tuosta he olivat ihan ja täysin ansainneet sen tarpeettoman vittuilun ja kuittailun jälkeen. Siitä ihan loppuosasta en ole täysin varma, että ansaitsivatko he sen osakseen vaiko eivät. Raja tuossa on hiuksen ohut. Ehkä se selviää miulle jossain vaiheessa. Toivottavasti.
Tännään miulle iski tajuton norsu ahdistus, koska TI:n ja TI:n rakkaan suhteerekisteröinti on ensi viikolla. Jotain kaunista päälle, mutta ei norsun päällä mikään näytä, kuin korkeintaan sirkus pellen vaatteelta.. Huoh. Edessä on pitkä paasto..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti