Sanoi terapeutti 3:n tännään, kun tulin paikanpäälle koirani kera. Koirani on kertaalleen aijemminkin ollut mukanani tuolla, koska en pystynyt enkä kyennyt lähtemään sinne ilman koiraani. Kysyin häneltä samaisena päivänä, etukäteen, että onko se ok, jos koirani tulee myös mukaan. Se sopi terapeutilleni. Samoin oli tännään.
"Miltä nyt tuntuu?" Ahdistaa. "Osaatko kertoa syytä?" Ei vaan pysty eikä kykene. En löydä sanaa tuolle tunteelleni. Jumitin siis suurimman osan ajasta tuolla, koira sylissäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti