Tähän alkuun myönnän ja tunnustan, että mie olen halunnut syödä jo useamman päivän ajan kiinalaista ruokaa. Tiedän kyllä, että siinä on ihan liikaa kaloreita. Tännään sorruin. Käveltiin koiran kanssa lähi kinkkiin. Onni onnettomuudessa, että paikka oli kiinni ja henkilökunta oli lähtenyt kesäloman viettoon. Tunne oli hetken ajan jotenkin ristiriitainen. Toisaalta harmitti, että tuli turha reissu, mutta toisaalta olin todella iloinen etten sortunut, kun mahdollisuutta siihen ei ollutkaan. Hyötyliikunnaksihan se sitten meni. Ei haittaa yhtään.
Kotosalla koirani on lähinnä nukkunut sohvalla ja ladannut aukkujaan tämänpäiväisen koirapuisto reissun jäljiltä. Hän vain oli niin iloinen meuhkatessaan kp:ssä muutaman tutun koiran kanssa.
Ymmärsin myös, että olen ollut jo useamman päivän ajan kettuuntunut työhöni. Onneksi se taitaa olla vain hetkellistä ja pääsen hyvällä omatunnolla nollaamaan omat akkuni muutaman päivän vapaapäivä putkella. Tulee kyllä tarpeeseen. Hetkiä jolloin kukaan ei kyttää syömisiäni tai liikkumisiani. Kiitos ihanan seuran, jonka kera juhannuksen tienoo menee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti