maanantai 8. marraskuuta 2010

"Nothing I do is good enough for you."


Sanat, jotka mie olen lukenut niin moneen eri kertaan. Ehkä jopa liian useasti? Välillä miusta siltä tuntuu. Nämä usean kanssaihmisen viimeiset kuuluisat sanat, jotka on kiteytetty siihen, kun bmi on 18, niin en laihdu ennään vaan olen tyytyväinen painooni. Niin moneen kertaan olen sen myöhemmin havainnut heillä, että bmi sen, kuin laski vain 18:sta alaspäin. Osa on tuolla matkalla yhä. Jotkut harvat löysivät itsestään voimaa päästää irti sh-puolestaan ja yrittäen alkaa taas elää, kuten ei sh-ihminen. Jokunen onnistui. Jokunen ei. Joistain en taas tiedä, että miten heidän kävi.
 
Joskus olen itsekkin miettinyt, että olisiko miulla henkistä voimaa siihen, että päästäisin irti. Viimeksi mieitin tätä hetken ohikiitävän verran, mutta ajatuksella. Istuin silloin uuden terapeuttini haastattelussa tällä viikolla. Nainen jolle miun oli helppo puhua, vaikka hän olikin miulle uusi. Erehdyin ja avasin suuni sh-puolestani. Sen sanottuani en voinut vetää sanojani takaisin. Onneksi ehdin vain sanoa ihan pienen pintaraapaisun verran. Kadutti. Erikoista kaikessa oli se, ettei hän kavahtanut sanojani tai ruvennut paasaamaan siitä, vaan kysyi, että mikä on ollut alin bmi:si. Vastaten hänelle: koreintaan 11,7. Puhuimme muistakin asioistani ja sain seuraavan ajan.
 
Haastattelusta lähtiessäni ymmärsin taas itseäni ja tiesin ettei miusta olisi irti päästämiseen.
 
"Why do we
Crucify ourselves
Every day
I crucify myself
Nothing I do is good enough for you
Crucify myself" -Tori Amos

lauantai 6. marraskuuta 2010

10-vuotta, kiitos ja hei hei.


Poistin tännään yhden viimeisistä laspuuden ystävistäni facebookin kamu listalta, koska tulin tajunneeksi etten mie kuulu ennään N:n elämään. Ihminen, joka oli miulle tärkeä. Harmi etten mie ennään sitä hänelle ollut. Viimeisiä syitäni siihen, että tämä ajanjakso oli tullut päätökseen. Kysymysmerkki vaihtunut pisteeksi oli se, että hän oli muuttanut. En tiedä minne ja milloin. Eikä hän ole minnuu luokseen kutsunut käymään. Hän seurustelee nykyään ja piti tännään "tuparit", kuten fb:n päivityksessään kertoi ja yleisesti kutsui ihmisiä "tupareihinsa". Asioita joista hän ennen olisi miulle itse infonnut ja iloinnut niistä. 10-vuotta hänet tunsin.

Kiintiöni kusipäisiä ihmisiä kohtaan on taas niin täynnä. Erityisesti juuri heitä, jotka ovat miulle kasvokkain niin kamua/ystävää, mutteivat sitä todellisuudessa kuitenkaan ole. Ihmisiä joilla ei kuitenkaan ole pokkaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Mieluummin mie olen yksin, kuin heidän seurassaan. Jos on valinnan mahdollisuutena vain jompikumpi noista tilanteista.

Valheet satuttavat vain niin paljon enemmän, kuin totuus, vaikka totuuskin sattuu toisinaan.

perjantai 5. marraskuuta 2010

Näistä päivistä mie tykkään.

Uskaltauduin vihdoin ja viimein maanatain puntarille. Yllätys oli iloinen. Olin laihtunut, vaikka pelkäsin sukulais vierailun vuoksi lihoneeni. Paino on vain laskenut mukavasti koko viikon. Ihanasti laihempi mie, täältä tullaan. (:

tiistai 2. marraskuuta 2010

ilahdutti.


Päätin kaiken tämän vali vali, ahdistaa yms päivitysten jälkeen laittaa listan mikä on minnuu ilahduttanut viikon aikana:
-1 Thinspon ja hänen koiransa näkeminen sunnuntaina.
-Koirapuistoilu.
-Lenkkeily fiilis on taas löydetty.
-T:n syntymäpäivän sekoamiset.. T:"Näistä siun nais ja miun mies suhteista ei näytä tulevan yhtään mitään. Mitä jos alettaisiin pariskunnaksi ja muutettaisiin saman katon alle? Niin voitaisiin ainakin riidellä niistä varmoista asioista ja kumpikaan ei inhoaisi kummankaan koiria." mie: "Loistava idea. Vapaahta suhdetta vaan kehiin!" Yms. :D
-M ja hänen äitinsä tapaaminen teen merkeillä tännään. En muistakkaan hetkeen milloin olisin noin paljoa nauranut.
-Tuleva haastattelu aika sille tietylle terapeutille, jonka asiakkaaksi haluaisin.
-Puhuin äitini kanssa puhelimessa ilman ahdistumista.
-Tämän viikon tietty kurssi, joka liittyy opiskeluuni. Alkaa torstaina.
-Itsekurini on tehnyt paluun.
-Tännään olisi 500 kalorin päivä. Mie olen syönyt ja juonut teen ohella reilusti alle 200 kaloria. Eikä suu nälkäkään kettuile miulle.

maanantai 1. marraskuuta 2010

Tiistaina abc:lle.


Tuli niin fiilis aloittaa abc, koska tajusin, että ehdin pitää sen juuri ennen joulu aattoa. Eli sitä himputin päivää jolloin kalorit karkaavat käsistä. Kiitos sukulais vierailun. Sukulais vierailu sotkee noin muutenkin syömiset ja liikkumiset. Eli sen sukulais viikon jälkeen alkaa armoton kilojen karistus ja kalorien teho kyttäys ja teho liikunta.

Hupista hei.


Tulipahan tämmöinenkin tilanne vastaan. Erikoista ettei näi ole miulle aijemmin käynyt. Olin sortumaisillani vanhan avatun sipsipussin kimppuun. Taustatietona siitä sen verran, että välillä joudun pakon edestä moista moskaa syömään, kun ei sh-ystäväni ovat käymässä ja leffan merkeissä he kaipaavat naposteltavaa. Ymmärtänette? Noh kumminkin, mie olin ihan unohtanut, että miulla moinen kalori hirviö oli keittiön kaapissa jossa miulla on myös teepaketteja. Sen toisen hyllyn lisäksi. Olin niin lähellä mättää niitä naamani, kunnes iski niin vastustamaton idea. Vedämpä sen pussillisen sitä moskaa alas wc-pöntöstä.

Tuumasta toimeen. Idea sukkasi vain siitä, että onnistuin tuolla määrällä tukkimaan pöntön. Olen mie siis toki aijemminkin sen onnistunut tukkimaan, mutta ensimmäistä kertaa nyt sipseillä, vaikka niitä on aijemminkin sinne lentänyt. Siinä sitten koetin ensin avata sitä tukosta wc-harjalla. Mitään tainnut juuri auttaa. Kunnes kaadoi sinne sangolla kuumaa vettä pariin kertaan. Tukos lähti auki ja vältyin moiselta moskalta.

Tuli vain niin hetkellinen voittaja fiilis. Kiitos itsekuri! (: Tähän mennessä siis syötynnä kaksi hapankorppua ja vettä. Eli kalori morkkista ei ole. Ihanaa.



Näin tällä kertaa.


Mie jotenkin niin arvasin, että se hyvin mennyt sokkotreffi päivä oli vain liian hyvää ollakseen totta. Tännään mie laitoin x:lle tekstiviestiä. Hän vastasi siihen kysymysmerkin kera. Mie vastasin. Sen jälkeen tuli viestiä häneltä. En vastannut heti. Olin 1 Thinspon luona menossa käymään koirani kanssa.

Siellä ollessa tuli häneltä toinenkin viesti, jossa hän inisi siitä minkä vuoksi en siihen  edelliseen viestiin vastannut. Laitoin viestiä ja kerroin ettei miulla ole mitään tilivelvoitetta olla koko päivää puh tavoitettavana ja tuo puh kyttääminen ja painostus menee jo vähän ahdistavaksi.. Siitähän se soppa sitten syntyi. Lopputuloksena ollen se, että hänestä paljastui kunnon kontrolli friikki muista ihmisiä kohtaan. Ei hyvä. Ei ollenkaan. Laitoin hänelle viimeisen viestin johon kirjoitin tyyliin, en halua nähdä sinua enää. Ei taidetakkaan olla samalla aaltopituudella ja toivottavasti löydät ihmisen elämääsi, jonka kanssa olet samalla aaltopituudella ja joka ymmärtää sinnuu ja sie häntä. Harmi, että tässä kävi näin. Häneltä tuli vielä viestiä. Sitä en koskaan avannut vaan poistin sen ja hänen muutkin viestinsä.

Tämänkin tapahtuman valossa mie olen entistä enemmän sitä mieltä, että mie olen idiootti magneetti. Kriteni lista parisuhteen toista osapuolta kohtaan ei ole pitkä ja juuri sen vuoksi noista harvoista kohdista pidän kiinni. Ilman kompromissin mahdollisuutta, vaikka monissa asioissa voinkin kompromissin tehdä.

Jos jotakuta jäi mietytyttämään se lista niin tässäpä se on:
-Nainen
-Vähintään 18-vuotta
-Sinkku
-Ei vihaa koiria tai ole allerginen koirille

Plussaa saa monista asioista, mutta eipä paljasteta kaikkea ;)