Aamulenkin kohokohta: Kohtaaminen samassa taloyhtiössä asuvan koiranvihaajan kanssa. Tilanne jolloin et voi kuin hävitä, kun satuit "väärään" paikkaan, "väärään" aikaan koiran kanssa. Koirani käyttäytyi ihan kiltisti, eikä ollut moksiskaan tuosta eläkeikäisestä naisesta. Jatkoa odotellessa. Voihan videopeli! On taas niin mukavaa tuntea olevansa, joku ö-luokan ihminen, kun miulla on koira. Onkohan lapsiperheillä helpomaa? Kaikki, kun eivät heistäkään pidä, vaikka tietäsivät heidät vain kasvojen perusteella.
Mä vihaan koiravihaajia. Jos esimerkiksi asuu tosiaan kerrostalossa niin ei voi mitenkään vaikuttaa siihen, että minkälaiset naapurit on ja minkälaiset lemmikit niillä on. Jos niin kauheasti vihaa niitä koiria niin muuttakoon vanhainkotiin, siellä ei ainakaan sallita niin minkäänlaisia lemmikeitä.
VastaaPoistaÄh, ahdasmieliset ihmiset pistää vihaksi...