Näin vähän aikaa sitten äitini. Hän siinä ihmetteli miten en ollut saanut hänen mailiaan jossa oli kuvia mökkireissusta. Sanoin ensin, että ei siellä mailissa mittään ollut, kun olin sen viimeksi katsonut. Äitini kivenkovaan väitti, että kyllä hän on miulle ne kuvat mailannut. En vaan ole vaivautunut niitä katsomaan. Jossain vaiheessa kävi ilmi, että äitini oli mailannut ne edelliseen mailiosoitteeseeni, joka ei ole ollut käytössä ennään pitkään aikaan. Äitille ja muille olen mailannut uuden osoitteeni, joka on muotoa etunimi.sukunimi. Siitäkin, kun vaihdoin etunimeni maistraatissa jo on pitkääkin pitempi aika. Äitini oli mailannut ne kuopatun nimeni mailiin. Silloin sattui ja paljon henkisesti. Jopa isovanhempani, jotka ovat 80-vuotiaita, niin ovat sisäistäneet nimeni ja mailioisoitteeni vaihdoksen, vaikka hölmösti luulin, että heille se olisi se kovin paikka. Erehdyin rankasti.
Tyhmäähän tätä on pyörittää mielessäni, mutta en vain saa tätä pois mielestäni. Äitini ei edelleenkää ole sisäistänyt sitä etten ennää ole x mitä joskus aikaa sitten vielä olin.. Toinen samantyyppinen asia on seksuaalinen suuntautumiseni, jonka hänelle kerroin jo vuosia sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti