Muisti pätkii vähän. Ei sentään kai ihan niin paljoa, kuin 1 Thinspollani, jonka oli tarkoitus tulla luokseni yöksi koiransa kanssa. Hänellä ei ollut mitään muistikuvaa siitä, että oli kamun luota lähtenyt tai miten oli päätynyt kotonaan olohuoneeseen nukkumaan. Hetkiä jolloin itsellänikin rupesi erityisesti pätkimään oli kohta jolloin kamuni T soitti jostain toiselta puolen Suomea. Taisi olla vähintään yhtä pihalla siinä vaiheessa, kuin mie. Aamulla herättyäni piti tarkistaa kännykästä, että olinko todella puhunut hänen kanssaan yön pikku tunneilla puhelimessa vai en. Olin.
Miulle ja V:lle kuittailtiin aamulla sitä, että oltiin nukahdettu lattialle ja käyty ennen sitä keskustelua siitä kumpi nukkuisi talon ainoassa monen ihmisen istuttavasssa sohvassa ja kumpi lattialla. Mie olin sitä mieltä, että näin näinä tasa-arvon aikoina hän saisi miehenä nukkua sohvalla. Hän yritti saada miut nukkumaan sohvalle käyttäen tätä niin kulunutta lausetta: Naiset ensin. Ei mennyt läpi. Nukahdettiin siis vaatteiden kera johonkin ihan ihme myttyyn lattialle ja jonnekkin maton tienoolle. Heräsin tosin aamulla siitä sohvalta. Olin mitä ilmeisemmin päätynyt sittenkin sieltä lattialta sohvalle, kun se ei ollut V:lle kelvannut.
Aamulla oli järin jännä olo herättyäni ja unohtamatta tätä mielenkiintoista juna matkaa kohti kotiani. Ei siinä mitään. Mukavaa oli. Kiitos kaikille kanssa ihmisille! Kiitos Pikku J yöpaikasta ja M2,V,J3,1 thinspolle mukavasta illasta. (:
Että ompahan taas tänään sellainen olo, että en "limuile" taatusti ennen seuraavaa kertaa. ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti